Koiria oli ilmoitettu alokas-luokkaan 13 kappaletta, ja kaikki tulivat paikalle. Paikkamakuu oli kolmessa ryhmässä. Ensin oli kuitenkin luoksepäästävyys, josta Pita sai arvosanan 10 (joka on siis paras :)). Paikallamakuu oli 2 minuuttia, ohjaajat olivat noin kolmenkymmenen metrin päässä koirista. Pita toimi erinomaisesti, kerran huomasin sen säpsähtävän jonkun kehän ulkopuolisen koiran kimakkaa haukkua. Saimme paikallamakuusta täyden 10.

Meidän suoritusvuoro oli kuudentena. Pita kävi ennen omaa vuoroa hieman kuumana, piippasi ja hösötti koko ajan. Tuntui, että Pita luuli meidän olevan agilitykisoissa :D Kun vuoromme lopulta alkoi, oli ensimmäinen liike kytkettynä eli remmissä seuraaminen. Ei mitään moitittavaa, täysi 10. Seuraava liike oli vapaana seuraaminen. Taas sujui kivasti, aloin jo rentoutua ja siitäkin liikkeestä arvosanaksi 10. Sen jälkeen liikkeestä maahanmeno, Pita teki sen tosi hyvin, aivan kuin treeneissä, ja siitä myös 10! Liikkeestä seisomisessa koira jäi oikeaan asentoon, mutta kun lähestyin sitä, se menikin maahan, luuli varmaan että se oli väärä asento.. Voi toista! Siitä hämmentyneenä pyysin sen sivulle ennen kuin liikkeenohjaaja antoi luvan käskyttää. Eli kun koira vaihtoi asentoa, arvosana tippui kahdella, ja kun itse vielä sähläsin, saimme lopulta liikkeestä seisomisesta 7. Hyppy oli täydellinen ja siitäkin arvosanaksi 10.

Eli yhteispisteet 194/200, 1. tulos kirkkaasti ja kirsikkana kakun päällä voitto ja kunniapalkinto!! Voi vitsit että ollaan oltu eilisestä asti yhtä hymyä molemmat tytöt :-) Muutenkin kokeesta jäi hyvä mieli, kaikki osallistujat ja tuomari olivat ystävällisiä, kaikki kannustivat toisiaan ja tulivat juttelemaan meidän suorituksen jälkeen ja kehuivat hienoa työtä. Saatetaanpa eksyä tokokokeeseen toistekin, sinne AVO-luokkaan.. ;)

Voittajana on helppo hymyillä :-)

Rakas Pita <3

Paljon kivempi päivä oli sunnuntai. Kisattiin Pitan kans Kirkkonummella kolme rataa, tuomarina Heidi Viitaniemi. Rimat olivat 65cm, mikä on Pitalle haasteellista koska emme ole treenanneet niin korkeilla pitkään aikaan. Tämä näkyi erityisesti ensimmäisellä radalla koiran vauhdissa. Myös kaksi rimaa tuli alas ekalla radalla, joka oli hyppyrata ja oikein mukava, looginen ja sujuva rata. Harmitti toki vähän ne rimat, mutta muuten koira kulki kivasti.

Kahdelta vikalta radalta tulikin sitten tuplanollat :D Koira kulki jo paljon reippaammin, eikä varonut hyppyjä enää niin pahasti kuin ekalla radalla. Muutenkin katsojien mielestä Pita ei hakenut hyppyjä, eli se on lähinnä mun korvien välissä se juttu. Harmi kun en saanut videolle noita ratoja. Sijoitukset olivat 7. ja 8., eli kärjestä jäätiin, mutta tiedän että pystytään ajallisesti parempaan joten ei kun uusia koitoksia kohti. Nyt on kuitenkin hyvä mieli, kun saatiin nollatili taas tältä keväältä avattua :)

Pitkästä aikaa ehdin ja muistan taas käydä päivittämässä tätä blogia. Paljon käytännöllisemmäksi mennyt koko blogin muokkaus. Siispä nopeasti sain vähän ulkoasuakin muokattua keväisemmäksi :-)

Kevät on meillä kiireistä aikaa niin koirahommien, töiden kuin opiskelujenkin osalta. Pitan kanssa tähtään SM-kisoihin, kaikki tarvittavat 0-tulokset on tullut jo haalittua. MM-karsintoihin olisi hienoa taas päästä, mutta siihen puuttuu vielä se yksi tarvittava voittonolla. Ellan kanssa saimme viime viikonloppuna toisen 0-tuloksen sijoituksella 2. ykkösluokasta. Yhtä nollaa vaille on siis luokkanousu.. Eiköhän sekin sieltä ajan kanssa tule. :) Nyt vielä muutamat kisat ehditään Ellan kanssa pinkoa, ennen kuin alan keskittyä Pitaan.

Pitalla on muutenkin tulossa kiireinen kevät. Kuten tulevista koitoksista näkyy, tulossa on agilityä, näyttelyitä ja uutena laji(kokeilu?)na myös tokoa. Toivottavasti päästäisiin ALO-luokan kokeeseen vappuna. Olisi kiva kokeilla sitäkin, kuinka omat hermot kestää erilaisessa koetilanteessa aina luotettavan Pitan kanssa. Joskus aikoinaan Tacon kanssa käytiin ALO-kokeessa kakkostuloksen verran. Sieltä ei jäänyt kuin paha maku suuhun, kun tuomari kommentoi kuinka ohjaaja teki vääriä asioita, ylimääräisiä käskyjä ja muita virheitä. Totuus kuitenkin oli, että minua vain jännitti niin paljon Tacon tottelevaisuus ja kehässä pysyminen, että unohdin kaikki pikkuseikat! Toivottavasti nyt olen valmiimpi kokeeseen.

Hauskaa Pääsiäisen aikaa kaikille lukijoille!! Me vietämme viikonlopun rennosta olosta nauttien ja maanantaina Ellan kanssa kisoissa kirmaten. :-)

Joukkuekilpailut kisattiin lauantaina, ja olimme Ullan ja koirien kanssa ajelleet jo perjantaina Ullan mökille Iittiin, josta sitten ajelimme Tikkakoskelle lauantaiaamuna. Kisapaikalla oli aivan järkyttävän kuuma, aurinko paistoi radoille suoraan ja hiekkapohja oli polttavan kuuma. Koirat selvästi reagoivat helteeseen ja taitavatkin koirakot tekivät mielestäni hassuja virheitä tasoonsa nähden. Seppo Savikon maxirata oli sujuva, eikä mitenkään mahdoton mielestäni. Outo putkikulma tosin, ei oikeastaan muuta ihmeellistä. Alku oli hieman vinossa linjassa hyppy, okseri, muuri, josta tiukka 90 asteen kulma hypylle. Sen takia menin vastaanottamaan koiran muurin taakse. Risto ilmeisesti hahmotti okserin huonosti, ja tiputti korkeamman riman. Seuraava virhe tuli kepeiltä, jotka mentiin väärältä puolen. Koira oli todella kiihtynyt, kuulin kepeille lähettäessäni että se piti taas sellaista kiihtynyttä urinaa ja ponkaisi kakkosväliin. Otin koiran rauhallisesti pois kepeiltä ja lähetin huolella uudelleen, koira keskittyi ihan erilailla ja haki kepit oikein. Tämän jälkeen tuli se outo putkikulma, ns. umpikulma, jotka ovat ennenkin olleet Ristolle vaikeita.. Niimpä Risto törmäsi vähän putkeen ja meni sitten vasta oikein sisään. Tästä tuomari ei kuitenkaan antanut virhettä, ilmeisesti moni muukin koira oli törmännyt putkeen kun kulma oli niin outo ja hypyltätulo ahdas maxikokoisille koirille. Lopussa saatiin vielä puomilta alastulovirhe (ei sentään jäänyt kökkimään), joten yhteistulos 15vp. Risto kuitenkin kulki ja meno oli suhteellisen sujuvaa virheistä huolimatta. Loppujen lopuksi joukkueemme sai kuitenkin tuloksen (kukaan ei hyllyttänyt), Anun saadessa molemmilla koirilla 10vp (2 rimaa), yhteistuloksissa olimme 38./66.

Viikonloppu oli hieno ja Ullan mökillä oli mukavaa kuten aina! Pääsin pitkästä aikaa tuntemaan arvokisojen fiilistä ja kisakärpänen puraisi taas! Ehkä ensi vuonna pääsen yksilöihinkin..?? :)

 Ella, Taco ja Pita meidän takapihalla 15.6.2012. Kisakoira oli Ullan mukana töissä latautumassa seuraavan päivän koitoksiin. :)

Ella yllätti positiivisesti. Ekalta radalta vain vitonen, yhden hypyn ohitus, jonka ohjasin huonosta linjasta ja epävarmasti. Kaikki kontaktit Ella otti niiiin hienosti!! <3 Hitaasti tosin, koska on vielä kisoissa epävarma paikasta. Mutta muutoin täydellisesti! Ja koira kuunteli tosi hyvin ja malttoi keskittyä! Eikä kiljunutkaan niin paljon kuin yleensä :) Luulen, että Ruotsin matka oli tehnyt tehtävänsä. Olin pikku tollo-Ellasta ylpeä ! Vihdoinkin onnistuminen kisoissa. Mutta radan jälkeen kuulin, että olimme hypänneet yhden hypyn väärin päin, mutta tuomari ei antanut hylkyä. Olinkin tutustunut rataan väärin :O Mutta saimme vain vitosen ja hieman yliaikaa (kontaktit ja yksi kielto), koska tuomari oli sellaisessa kulmassa ettei nähnyt koiran hyppäävän väärään suuntaan.

Ripan alkurata lähti ihan ok, mutta ilmeisesti ajauduin vähän huonoon linjaan A:n jälkeen, ja koira tulkitsi vinohypyn takaakierroksi --> hylkäys. Tämän jälkeen mulla meni ihan pasmat sekaisin ja ohjasin miten sattuu, koira mm. juoksi puomin ohi ja kontaktit oli huonot. Huoh. Siinä meni maximestaruus.

Toinen agilityrata oli hieman vaikeampi, sieltä löytyi tosiaan sekä keppien avokulma että kaksi takaakiertoa peräkkäin. Ella starttasi ekana. Koira kävi paljon kuumempana nyt kuin ekalla radalla. Huusi melkein koko ajan. Keinun kontakti oli hyvä, A:n ja puomin koira meni alas muttei pysähtynyt, mulla meni pasmat sekaisin ja koira ehti pyöriä ja astuin sen varpaallekin yhdessä vaiheessa, jolloin saatiin kosketusvirhe. Muuten ohjasin mielestäni tarkasti ja koira oli edelleen hallinnassa, ei mitään hullunkiilto silmissä säntäilyä niinkuin ykkösluokan kisoissa on ollut. Ella meni niin makeesti keppien avokulman!! Olen niin onnellinen, ei olla treenattu vastaavaa IKINÄ treeneissä :D Ja se vain osasi!! Ja takaakierroissa ei mitään ongelmaa (paitsi koiran kiljuminen), mutta kolmanneksi vika hyppy ohi, oli taas vaikeampi kulma ja ohjasin huonosti. Saatiin siis kymppi. Olin ja olen silti tosi onnellinen Ellan ratoihin kokonaisuutena. Koira jaksoi keskittyä koko radan eikä kuppi mennyt nurin missään vaiheessa. :)

Ripan toka rata oli makee. Mentiin hyvällä fiiliksellä se läpi, koira ei ollut missään kohtaa epävarma ja mikä kepeillemeno! Yleisö kiljui :) Risto oli hieno! Kontaktit muuten hyvät, paitsi A:lla loikkasi joten saatiin femma. Mutta A:n alla oli putki ja kokeilin eri tekniikkaa kuin yleensä, joka ei toiminut niinkuin treeneissä. Olin silti tosi onnellinen ja Ristokin oli, nyt tuli onnistuminen hyvään paikkaan ensi viikonlopun SM-joukkuekisoja ajatellen. :)

Pitan kanssa on nyt treenailtu hyppytekniikkaa ja ihan hyvältä näyttää. Kaiperlan mukaan koiralla ei mitään esteitä hyppäämiseen. Tarkoituksena olisi päästä agirotuun kisaamaan Pitankin kanssa, mutta katsotaan nyt.

Alla kuvia omista koiristani, kun olimme porukalla veneilemässä Helsingissä 8.6.2012. :)

Pita nauttii merestä <3

 Meren tuoksu on vastustamaton!

 Onnellinen pappakoira <3

Näiden kilpailujen pohjalta ilmoitin Pitan Tuusulan kennelkerhon Vuoden näyttelykoirakilpailuun sekä Suomen Belgianpaimenkoirayhdistyksen Vuoden agility tulokas -kilpailuun. Nyt tulokset on julkistettu, ja olen erittäin tyytyväinen, vaikka voittoja ei tullutkaan :) Vuoden agilitytulokas kilpailussa olimme neljänsiä, kilpailijoita oli 10 koirakon verran. Vuoden näyttelykoirakilpailussa olimme kolmansia, jes! Hieno Pita! Tulee lahjakortille käyttöä :)

TUUKKin Vuoden näyttelykoira sij. 3. Kuvat otettu Saksassa elokuussa 2011, kuvaajana Pitan kasvattaja Hans Fischer.

SBPKY:n Vuoden agility tulokas kilpailun 4. Kuva otettu kesäkuussa 2011, kuvaajana Jukka Sipponen.

Eilen käytin taas koiriani polskimassa, eikä riemulla ollut olla rajaa, kun Pita taas tajusi, mitä onkaan luvassa. Pita erityisesti nauttii näistä uimingeista, Tacokin on aluksi todella innoissaan, ennen kuin alkaa tulla vilunväristyksiä. Uima-aika on 30min, jonka jälkeen koirat saa kuivata fööneillä ja omilla pyyhkeillä. Eilen treenasimme Pitan kanssa malttia esineennoudossa (pitää istua kun heitän ja katsoa silmiini ennen kuin saa luvan hakea), sekä esineenvientiä (Mikko toisessa päässä allasta, Pita vei damin sinne uimalla ja sai palkaksi pallon). Lisäksi molemmille koirille vapaauintia lelujen perässä. Alla muutamia kuvia kosteista tunnelmista.

 Pitalla aina tapana loikata veteen..

 Kuin kala vedessä.

 Taco oli flexissä kiinni, kun sitä oli helpompi ohjata mm. tulemaan rampille suoraan. Pita odottaa jo malttamattomana seuraavaa heittoa.

 Kiilusilmät :D

 Koirien uittaminen on omistajallekin märkää puuhaa!

 Lähetys: "Ukko!"

Umpipiilolla. Koira saanut hajun ihmisestä, joka piilon sisällä, tällöin koira ottaa pannastaan roikkuvan rullan suuhunsa, ja tuo sen ohjaajalle jotta hän tietää, milloin koira on löytänyt ihmisen.

Koira on tuonut rullan, jolloin ohjaaja kytkee koiran ja lähettää sen näytölle. Silloin Pita pinkoo ja lujaa, koska löydetyltä ukolta saa aina herkkuja!

 Speedy suloistakin suloisempana pentuna Oulussa 1998.

 Speedy oli oman aikansa agilitykenttien legenda, ikuinen ykkösluokkalainen. Intoa kyllä löytyi, mutta malttia ei!

 Pita ja Speedy Puotilassa 2011..

 <3

 Rakas Speedy, Spukeli-boy, Spede, Pete-pappa..

 Viimeinen tapaaminen, Speedy tammikuussa 2012.

Ikävöimään jäivät,

Maarianna, Mikko, Taco ja Pita