Prinsessan päiväkirjat vol. 1

Noniin, nyt sitä päästiin asiaan! Pääsin itse päivittämään tätä laumamme blogia, johon nyt myös minun kuulumisiani rustaillaan. Tähän prinsessa-kategoriaan saa kyllä myös Ronja kirjoittaa, koska hän on myös meidän laumamme prinsessa, tai oikeastaan kuningatar, jos minulta kysytään. Ja oikeestaanhan meidän viralliseen laumaan kuuluu mun lisäks vaan mamma ja Taco, mut aina välillä me törmätään noihin Ristoon ja Ronjaan, ja joskus Risto tulee meille kotiinkin. Meillä käy kyl muutenkin kotona mun mielestä aika paljon kaikkia tyyppejä, mut musta se on kyl vaan aina tosi kivaa, vaik toi isoveikka ei usein kauheesti tykkääkkään. Joskus meillä käy toisia koiriakin, muka että ne "tottuisi muhun ja mä niihin". Mä vaan ihmettelen, et mikä ongelma siinä on? Mähän oon niin ihana, et kaikkihan musta tykkää, ja mä nyt ainakin tykkään kaikista! Noh, ihmiset on joskus kummallisia, vaik aika mukavia kuiteskin.

Me ollaan käyty nyt pari kertaa sellasessa paikassa, missä on paaljon koiria ja ihmisiä, ja sellasia juttuja, joista ne koirat juoksee ihan täysiä ja niillä näyttää olevan TOSI kivaa. Mamma kutsuu sitä paikkaa "halliksi", ja sanoo että "mennään treenaamaan". Kyl mä jo vähän tajuan mun mielestä sitä juttua (NOT), tai ainakin sen, et siellä on ihan ältsin kivaa ja varsinkin kun pääsee IRTI ja mennään siellä mamman kans! Ekalla kerralla mä en kyllä paljoa ymmärtänyt, mut oli siel sellanen putki, jota mä oon mennyt jo paljon siellä synnyinkodissa. Se oli jo tuttu juttu, ja kun mä menin sen läpi niin mä sain aina lihapullaa ja kehuja! Kyl ne lihapullat oli ihan kivoja, mut ne kehut on joskus vielä kivempia. Ja sit me myös leikittiin siellä hallilla ja se oli kans hauskaa, mut kun me oltiin toisella kerralla siellä, mä en kyl malttanu kauheesti leikkiä koska musta oli niin jännää kattoa kun ne muut koirat meni siellä. Mut mamma sano et me mennään sinne taas huomenna ja ylihuomenna! Kivaa!!

Vaikka mä aika reipas ja kiltti oon, niin on kuitenkin yks juttu, josta mä en tykkää. Se on autolla matkustaminen. Se hirveä laitos murisee ja pärisee niin uhkaavasti, et mä en oikein ikinä halua mennä sen kyytiin.. Mamma joutuu oikeestaan aina vähän auttamaan mua et mä uskallan mennä auton kyytiin, ja joskus mua rupeaa aluksi vähän itkettämäänkin. Mamma on kyl yrittäny kertoa, et autolla pääsee aina kivaan paikkaan, mut silti mua aina vähän jännittää.

Samoin kuin autoa, jännitän myös pieniä ihmisiä. Ihan pikkuvauvat ei mua pelota - ne on vaan kivoja - mut sellaset puoli-ihmiset, lapsiksi niitä kai kutsutaan, niin ne on vähän jänskiä. Kyl mä oon niitä nähny synnyinkodissa, mut täällä ne on vähän eri juttu, kun ei oo äitiä ja siskoja turvana. Mamma kyl sano et mä olin supernätisti kun yks sellanen Viivi 5v mua paijaili, mut se on kyl ihan kivaa ja yritin kyllä olla tosi kiltti, ettei se vaan vaikka söis mua. Sit mamma sano, et se menee joskus hoitaa sellaisia lapsia ja että mä pääsen mukaan! Oi oi, toivottavasti ne on yhtä kilttejä kuin se Viivi.

Mutta siinäpä nuo tämänhetkiset kuulumiset, kerron taas joskus lisää! Ainii, mamma käski sanoa että Ripellä on viikonloppuna näyttely (mitä lienee tarkoittaa??) Hämeenlinnassa, ja et toivottavasti siitä tulis vihdoin valio! En tiiä mitä sekään tarkoittaa, mutta pieni aavistus mulla on, että se liittyis jotenki ruokaan.. Ruokavalio, kuulostaa lupaavalta.