Tämä viikonloppu vietettiin Ullan sekä koirien Pitan, Riston ja Ellan kanssa Lappeenrannan agirodussa. Yövyimme siskoni luona Haminassa. Lämpöä riitti koko viikonlopuksi, ja asteita oli jo lauantai-aamuna kahdeksalta sellaiset "kevyet"+28.  

Lauantaina menin Pitan kanssa kaksi rataa. Molemmat radat olivat kivoja, sellaisia sujuvia ja loogisia etenemisiltään. Ekalla radalla kattelin rataantutustumisessa että kepeille viemisen sijaan A-este oli siinä mukavasti tyrkyllä koiran näkövinkkelistä katsottuna, mutta en uhrannut enempää kuin ajatuksen sille, sillä ajattelin että kyllä kai Pita tulee kiltisti sinne minne mäkin menen.. No niinhän Pita samantien kepit-käskyn saatuaan ampaisi aalle päin, sain karjaistua sen takaisin ettei mennyt ihan esteelle asti mutta siitä hämmentyneenä ohjasin kepeille ihan kummallisesti ja koira haki kepit väärin. Tältä radalta siis kymppi, muuten kulki kivasti. Harmitti ainoastaan se, että open-SM-finaaliin pääsi tältä kakkosten radalta 15 parasta koirakkoa ja me sijoituimme juuri 16:sta... :D Toisella  radalla oli parempi draivi päällä, koira kulki kovempaa kuin aamulla. Olin oikein tyytyväinen, tuntui että oli hyvä meno ja kaarroksetkin pysyivät pieninä. Kontaktit vähän hitaahkot tosin, jos ne olisi olleet nopeammat oltaisiin voitu voittaakin, nyt sijoitus 2. ja siirto 3-luokkaan :) Jipii!

Ripan kanssa menin lauantaina myöskin kaksi rataa. Kolmosten aamurata oli pirun vaikea, mutta selvittiin yllätyksekseni se kunnialla läpi. Tosin tuloksena 10 virhepistettä, yksi rima sekä keinun alasmenokontakti. Ripa meni kuitenkin kovaa ja örisi mennessään. Iltarata menikin sitten aivan penkin alle. Heti ensimmäinen rima tippui ja sen jälkeen loppurata olikin yhtä kaaosta. Hylkäys siitä sitten loppujen lopuksi tuli. Onneksi fiilis oli ihan hyvä Pitan nollaradan jäljiltä, niin ei käynyt harmittamaan. Illaksi ajelimme Haminaan, jossa vietimme oikein hauskaa tyttöjeniltaa siskoni, äitini ja Ullan kanssa. :D Sunnuntaina oli myöhäisempi herätys kun päivän ainoa rataantutustuminen Ripan joukkueradalle alkoi vasta klo 11, joten saimme rauhassa valvoa vähän pidempään. Hyvä lopetus viikonlopulle olikin sunnuntain joukkuerata, joka oli kivan menevä rata. Ripa meni oikein mallikkaasti! Yksi kontaktivirhe radalta siunaantui, mutta eipä se tuntunut menoa haittaavan. Noissa agirodun joukkueradoissa on onneksi säilynyt se agilityn alkuperäinen, rennon hauska -meininki, jossa ei virhepisteistä välitetä. Tärkeintä on pitää koiran kanssa hauskaa, ja siinä me onnistuimme Riston kanssa. :) Mukava viikonloppu kaikenkaikkiaan siis!! Kiitos vaan matkaseurasta Ullalle :D